i feel our bodies get colder
..
6/2/2016
anteeksi ystävät, viimeaikoina olen ollut vaikea. näinä päivinä olen vain vajonnut alaspäin. olen pystynyt selviämään. joskus kyseenalaistan. ajatukseni ovat tummia. niissä minulle puhuu hahmo. joku kuitenkin kiskoo taas pintaan. halusin tai en.
117 päivää ja 20 päivää. kaikesta huolimatta suru inspiroi eniten. jollain itsekkäällä, narsistisella tavalla nautinkin hieman surullisuudesta.
kuinka voisinkaan unohtaa miten
valkoisen hetken jälkeen kuiskasit korvaani,
"olet kaunis"
kuvitteletko, olen panssari?
hah, väärin.
näin huutojen ja vihaisten katseiden ja turhaudusten seassa, kun vesilasi kaatuu..
se ei mene rikki. siitä valuu kaikki pois.
valuu lattianrakoon ja lattialaattoihin imeytyy ja lopulta.
lopulta
kysytään: "saanko kävellä kengillä?"
0 kommenttia: